Sorvakko on pidetty ja arvostettu asuntoalue

Sorvakko sijaitsee kauniissa merellisessä ympäristössä Sorvakonniemen kärjessä. Rakentaminen on toteutettu väljästi ja luontoa kunnioittaen, joten alueella ei ole ahtauden tuntua. Sorvakon alueella on 12 lähes identtistä viisikerroksista tornitaloa, joista Huolto-Oy Sorvakko huolehtii kymmenestä. Lisäksi osakkainamme ovat kaksi rivitaloa ja muutama pienempi kiinteistö.

Pitkäaikaisten asukkaiden luonnonläheinen asuinympäristö

Asunto-osakeyhtiöt ovat alueen enemmistö, mutta Sorvakosta löytyy myös vuokra-asuntoja. Yleisesti asukkaat viihtyvät alueella pitkään, osa asukkaista on vielä alkuperäisiä, yli 40 vuotta alueella asuneita. Huoltoyhtiömme pyrkiikin parhaansa mukaan huolehtimaan siitä, että Sorvakko säilyttää asemansa viihtyisänä, turvallisena, arvostettuna ja haluttuna asuinpaikkana.

Sorvakon rakentamisen historiaa

Sorvakon rakentaminen aloitettiin silloin, kun Rikkihappo Oy saapui Uuteenkaupunkiin ja kaupunki lähti kasvuun. Rakennusvasara Oy:n ja kaupungin välillä allekirjoitettiin 17.8.1964 aluerakentamissopimus, jolla Sorvakon niemestä vuokrattiin valtuuston 21.4.1964 tekemällä päätöksellä 33.000–35.000 m² suuruinen alue 50 vuoden ajaksi.

Aluerakentaja maksoi asemakaavoituksen ja tonttijaon kustannukset, samoin vuokramies velvoitettiin rakentamaan kustannuksellaan 6 metriä leveä katu Sorvakon Rantatieltä Pohjoistullikadun jatkeen kohdalta lähtien sekä 125 mm:n suuruinen vesijohto ja 300 mm:n suuruinen viemärijohto kaupungin halkovaraston kohdalta lähtien.

Kunnallistekniikka jäi korvauksetta kaupungin omistukseen ja hallintaan. Alueen suunnittelusta vastasivat Raimo Narjus pääsuunnittelijana, Kalevi Narmala rakennesuunnittelijana, Åke Jokela LVI-suunnittelijana ja Matti Leppä sähkösuunnittelijana.

Rakentaminen käynnistyi vuonna 1965

Vuosi rakentamisen aloittamisen jälkeen (1966) valmistui alueen lämpökeskusrakennus ja ensimmäinen kerrostalo. Vuonna 1967 rakennettiin toinen Asunto-Oy Länsirannan taloista. Sitten seurasikin pieni välivaihe, jonka aikana jatkettiin suunnittelua, vaikka kauppa ei käynytkään.

Rahoituskuvioihin tuli mukaan asuntohallitus. Sekin saattoi viivästyttää hankkeita. Asunto-Oy Länsiranta on ainut kerrostaloyhtiö, jonka rakentamista ei ole tavalla tai toisella rahoitettu valtion asuntolainalla (Arava). Asuntohallituksen rahoitusosuus alueen noin 15 miljoonan markan rakentamiskustannuksista oli noin 5 miljoonaa. Alueen vuokrataloissa on vieläkin pieni määrä perustamisvaiheen asuntolainaa jäljellä niissä yhtiöissä, jotka alun perin rahoitettiin 42 vuoden takaisinmaksuajalla olevilla aravalainalla.

Vuonna 1969 valmistuivat vuokrataloyhtiöt Hepokari ja Nuhja ja Asunto-Oy Tiiliranta. Kaksi muuta vuokrataloa valmistui vuonna 1970, kuten myös kaksi asunto-osakeyhtiötä ja kaksi asunto-osuuskuntataloa, jotka myöhemmin on muutettu asunto-osakeyhtiöiksi.

Alun alkaen piti rakentaa vain 10 kerrostaloa

Asuntojen tarpeen kasvaessa junailtiin vielä asemakaavan muutoksella mahdollisuus kahden kerrostalon rakentamiseen ehdolla, että niitä ei liitetä alueen lämpökeskukseen.  Siksi ne jäivät kokonaan huoltoyhtiön ulkopuolelle.

Vuonna 1970 valmistuivat myös kaksi Väinämöisenpolun rivitaloa. Samana vuonna rakentaminen jaettiin Rakennusvasaran ja KU-Talo Oy:n kesken niin, että KU-Talo teki kaksi kerrostaloa ja toisen rivitaloista.

Viimeiset rakennukset alueelle valmistuivat vuonna 1972. Silloin oli rakennettu asuntoneliöitä 21 000 ja alueen rakennusten yhteinen kuutiotilavuus oli 81 800.

Alueelle tuli 300 kerrostaloasuntoa ja 15 rivitaloasuntoa, autotehtaan johtajan asunto ja liikerakennus, joka on myöhemmin siirtynyt Uudenkaupungin Seurakuntayhtymän omistukseen, kun elintarvikeliikkeen pitäminen alueella ei enää ollut kannattavaa.

Asukkaita alueella oli ruuhkaisimpina aikoina noin 1000. Nykyisin asukkaita on enää tuskin puoltakaan tuosta määrästä.